Lapeco rahastaa kullankaivajia häikäilemättömästi

Lemmenjoelle ovat venekuljetukset viime viikonvaihteesta alkaen kulkeneet, mutta tunturissa vielä lunta ja monet kaivumontut lumen alla ja roudassa. Ahkerimmat kaivajat ovat jo menneet ylös valmistelutöihin ja yli kevään olleet käymässä kylillä huoltoreissulla. Eteläisemmillä alueilla sentään on päästy jo töihin.

Lapeco rahastamiselle ei ole järjellisiä perusteita

Soitti vihainen muutaman kesäviikon lapiokaivaja. Oli saanut jätehuoltoyhtiö Lapecolta 65 euron aluekeräysmaksun ja 26 euron ekomaksun, yhteensä 91 euroa. Hän kantaa rinkassan huuhdonta-alueelleen kaiken ruoan. Säilykepurkkejakin on mukana, mutta ei niitä ylettömästi viitsi kantaa. Niitten ostohinta jää paljon alle 91 euron.

Lapecon hinnoittelu on kohtuuton. Muutamaa vuosi sitten kullankaivaja teki hinnoittelusta valituksen hallinto-oikeuteen. Hän hävisi valituksen. Jätehuoltolaki, tuttavallisemmin paskalaki, sallii tällaisen. Mutta se ei velvoita tällaiseen hinnoitteluun. LKL on ollut jätehuoltoasioissa yhteydessä Lapecoon pyrkien järkiperäistämään hinnoittelua. Ilman tulosta. Rahankeruu on yhtiön tehtävä, inhimillisyydestä viis. Mielenkiintoista tietää, millainen tulospalkkiojärjestelmä yhtiössä on. Kaivajat maksavat osan.

On laskettu, että kullankaivajat maksavat vuosittain noin 20 000 euroa eko- ja jätemaksuja. Lemmenjoella on talvihuoltoa varten Äivihjärvellä kuormalavoja, joihin kelkkamiehet voivat tuoda palamattomat jätteensä. Mutta kaikki eivät kelkoilla liiku eivätkä voi niitäkään palveluja käyttää hyväksi.

Tämän vuodet maksut on maksettava, mutta katsotaan ensi vuotta ajatellen, mitä on tehtävissä. Maksujen suuruuden suhteen on mahdollisuus tehdä kohtuullistamispyyntö. Sen hyväksymiseen hyväksyjän työntekijän ei tarvitse tehdä nöyrtyvä täyskäännös, vaan luovaa hyväntahtoista harkintaa käyttäen todeta, että mikä ei ole kohtuus, ei voi olla oikeuskaan. Kohtuullistamispyyntöjä siis liikkeelle.

Kaivospiiriläiset roikkuvat edelleen löysässä hirressä

Edellisessä blogissani ja Prospäkkärissä kerroin kansaedustaja Mikko Kärnän lakialoitteesta kaivospiirien lakkauttamisen siirtymäajan pidentämisestä. Näytti jo, että hanke etenee ripeästi, kun oli jo talousvaliokunnassa ja eduskunnan täysistunnossa saanut myönteisen vastaanoton. Mutta edelleen on jumissa, ei kuitenkaan hylättynä. Vielä joudutaan odottelemaan aloitteen kohtaloa.

Muutama päivä sitten näytti siltä, että Ruotsalainen kansanpuolue olisi nousemassa hallitukseen. Olin jo kirjoittamassa blogiini muistokirjoituksen aloitteelle. RKP on Vihreiden ohella olleet kullankaivun pahimpia vihollisia. Jos RKP olisi noussut hallitukseen, olisi aloitteen läpimeno varmuudella estynyt. Perussuomalaisten pysyminen hallituksessa antaa vielä toivoa.

Lapin huuhdontakullalle brändi ja sertifiointi

Lapin kultahipuilla on ainutlaatuisuutensa vuoksi korkea arvostus ja sen mukainen hinta. Se elää omaa elämäänsä. Mutta sulatettavaksi menevä hienokulta on jouduttu myymään maailmanmarkkinahinnalla ilman lapinlisää. Kävin Hampurissa kultasepänliikkeessä, jossa myytiin Elbe-joelta huuhdottua kultahiekkaa hintaan 215 euroa gramma. Isänmaalliset saksalaiset nuoriparit haluavat sormuksensa olevan saksalaista ekologista kultaa ja ovat valmiita maksamaan siitä. He eivät halua lapsityövoimalla epäinhimillisissä olosuhteissa elohopean avulla tuotettua kultaa afrikkalaista tai eteläamerikkalaista kultaa. Kaivoksillakaan ei ole hyvä maine. Lappi on monen saksalaisen ja muunkin keskieurooppalaisen suosikkimatkailualue. Lapin huuhdontakullalla eksoottisena on kysyntää.

Tankavaaran Kultakylän ympärillä toimiva Team Deadwood ry on organisoinut Sertifioitu Lapin Kulta -hankkeen. Se on yrityshanke, jonka tarkoitus on kerätä ympärilleen kullankaivuun liittyviä koru- ja matkailuyrityksiä sekä myös kullankaivuyrityksiä. Siis myös kultaa myyviä kullankaivajia. Lapin Kullankaivajain Liitto on hankkeessa mukana asiantuntijana. Tavoitteena on nostaa Lapin huuhdontakullan, siis myös hienokullan arvostusta ja sitä myöten myyntihintaa.

Tarvitaan kullan sertifiointijärjestelmä, jolla todistetaan kullan alkuperä jopa purotasolle asti. Sertifiointia on ollut aiemminkin, mutta satunnaisesti eikä sillä ole voitu luoda huuhdontakullalle kansainvälisesti tunnustettua brändiä. Kesän ja syksyn aikana hankkeestä informoidaan eri yhteyksissä. Lemmenjoella Pihlajamäellä järjestetään tiedotustilaisuus sunnuntaina 2.7. klo 12.

Jäsenkyselyn tulokset liiton nettisivuilla

Kyselyä esiteltiin laivaseminaarissa. Nyt aineisto löytyy myös liiton nettisivuilta. Vastauksia saatiin 877 kpl. Sinänsä kunnioitettava määrä, mutta netin kautta tapahtuva vastaaminen ei onnistu niiltä, jotka eivät nettiä käytä. Kuitenkin 4000 tuhannen kirjekuoren lähettäminen ja sen jälkeen vastausten koodaaminen ja käsiteltäväksi paperivastauksista olisi niin monen tuhannen euron ja kymmenien työtuntien kustannus, että sellaiseen ei ole liitolle taloudellisesti mahdollista. Tässä kyselystä muutama havainto.

Voidaan katsoa, että vastaukset kuvastavat melko hyvin aktiivikaivajien mielipiteitä, kuitenkin niin, että liiton jäsenvaltausten käyttäjien osuus oli yliedustettuna. Peräti 45 % vastaajista ilmoitti syyksi liittyä liittoon mahdollisuuden kaivaa liiton jäsenvaltauksilla. Vastaajista 37 % kaivoi jäsenetuvaltauksilla. Vain 5 % ilmoitti kaivavansa tavoitteenaan hankkia ansiotuloja.

Jäsenkysely antoi siis tietoa siitä, miten harrastajakaivajat ja erityisesti jäsenvaltauskaivajat näkevät liiton toiminnan ja millaisia toivomuksia heillä on. Ne ovat tärkeitä tietoja liitolle. Pääosa ammattikaivajista ovat pitkäaikaisia jäseniä ja heidän tarpeensa on jo ennestään tiedossa. Heidän mielipiteensä kanavoituvat hyvin liiton tietoon muuta kautta. Ne ovat erilaisia edunvalvontaan liittyviä asioita ja pysyvät liiton tehtävinä. Monet edunvalvonta-asiat kohdistuvat erityisesti ammattikaivajiin, mutta palvelevat kaikenlaisia kaivajia.

Kiitosta ja eväitä liitolle

Jäsenkysely osoitti vastaajien olevan varsin tyytyväisiä liiton toimintaan. Avoimissa vastauksissa tuli runsain mitoin lisäkiitoksia. Mutta tuli kyllä moitteitakin, mutta nekin kohdistuivat liittoon välillisesti. Moitittiin, että Tukesin lupakäsittelyä ei ole saatu nopeutettua ja Saamelaiskäräjiä kuriin. Yritetty on, mutta ratkaisut ovat korkeammassa kädessä. Tuli hyvin paljon käytännön toimenpide-ehdotuksia, jotka on otettu huomioon ja jo ryhdytty toimenpiteisiin. Myös liiton tämän vuoden toimintasuunnitelmassa useita kyselyssä esille nostettuja asioita. Vaikka kiitokset liiton toiminnasta lämmittävät, mutta emme ylpisty ja lamaannu. Otamme nöyryydellä vastaan edelleen mahdollisia moitteita ja uusia kehittämisehdotuksia. Kiitoksiakin saa esittää, jos siltä tuntuu. Ne kannustavat.

Kenellä on mahdollisuus kullankaivuun tänä kesänä, ovat jo montuilla ja loput valmistautuvat vähintäänkin henkisesti. Itse olen kultamaiden reppuni esille kaivanut ja lähipäivinä lähden tunturiin. Olen odotellut, jotta ei tarvitsisi ottaa lumilapiota mukaan päästäkseni edes Lemmenjoen kämpälle. Näinhän ovat monet joutuneet tekemään. Montut taitavat olla vielä lumen peitossa. Tavataan kesän aikana erilaisissa yhteyksissä.