Isomusten kesä !

Kullankaivukesä on loppuvaiheessa. Ahkerimmat ja he, joitten toimeentulo on kullankaivusta, vielä sinnittelevät montuillaan, maisemoivat tai tekevät huoltotöitä. Kesältä on niin huonoja kuin hyviäkin uutisia.

Lemmenjoen konekaivajat ovat yltäneet 228, 167, 93, 73, 60, 45 jne. gramman hippuihin ja Vuotson seudulla lapiokaivajakin 30 gramman hippuun. Ne ilahduttavat löytäjää ja muitakin kullankaivajia, vaikka vanhan sanonnan mukaan sulatettavaksi menevä kulta tuo leivän ja tällaiset koru- ja keräilyhiput voita ja leikkelettä leivän päälle. Löydöt osoittavat, että Lemmenjoella edelleenkin on konekaivulla mahdollisuus päästä hyviin tuloksiin. Valitettavasti pyrkimys saada kaivospiirien lakkauttamiselle lisää siirtymäaikaa näyttää olevan hyvin vaikeaa. Toivoa ei vielä ole menetetty ja LKL tekee sen, mitä tehtävissä on. Syksyn mittaan selviää, mikä on lopputulos.

Onneksi Ivalojoen eteläpuolisilla alueilla, erityisesti uusilla Vuotson ympäristön alueilla on löytynyt uusia lupaavia alueita lapiokaivulle ja kevyemmän luokan konekaivullekin. Mutta se ei voi olla peruste jättää Lemmenjoen alueella kultaa maahan. Siellä kulta on niin syvällä, että lapiokaivaja eikä konelapio ei pääse niihin käsiksi. Lapin ekokullalla, huuhdontakullalla on yhä suurempi kysyntä Euroopassa. Mutta mistä kultaa riittävästi myyntiin?

Tekevälle sattuu

Kesä on ollut poikkeuksellisen sateinen, jo toinen peräkkäinen. Konekaivumontuista joudutaan pumppaamaan vettä reuna-alueille maahan imeytettäväksi, kun saostusaltaat eivät enää vedä normaalikesän tapaan. Pumppauskapasiteettia on lisätty. Konekaivajilla on käytössä pumppukalustoa, joka syytää vettä jopa 5000 litraa minuutissa eli 30000 litraa tunnissa. Normaalitilanteessa se pitää tilanteen hallinnassa. Mutta entäpä, kun sattuu pumppurikko.

Elokuun puolivälissä tuli Lemmenjoen ammattikaivajalle pumppurikko poikkeuksellisen runsaiden sateiden aikana ja likaista vettä pääsi Lemmenjokeen. Ympäri vuorokauden käytössä oleva pumppukalusto on kovilla. LKL ja kaivaja pahoittelivat tilannetta. Pumppujen korjaamisella ja naapurin lisäpumpulla tilanne saatiin nopeasti hallintaan, mutta samentumaa ehti valua siinä määrin, että alemman Lemmenjoen järviosuuksissa sitä oli silmin nähtävissä. Kyseessä oli pinnalla kelluvaa väriainetta, joka siitepölyn tapaan näkyy pitkään. Pohjaan se ei painunut eikä haitannut kalastoa ja muuta pohjaelimistöä. Väriaine katosi parissa päivässä. Mutta kullankaivun vastustajat olivat hyeenana liikkeellä.

Useimmat tiedotusvälineet uutisoivat tilanteesta asiallisesti. Kuitenkin Saamen radio ryhtyi entiseen tapaansa syöttämään liioiteltua ja vääristeltyä tietoa tapahtuneesta. Tavallisesti hyvin asiallinen maakuntalehti Lapin Kansa myös intoutui julkaisemaan Saamelaiskäräjien kullankaivun vastustamiseen keskittyneen varapuheenjohtajan perusteettomia ja täysin ylimitoitettuja väitteitä, kuten ”Lemmenjoki on kullankaivun takia jo pilalla”. Tällaiset puheet osoittavat, millä tasolla liikutaan. Väitehän on mieletön. Lemmenjoki on sen verran suuri joki, että sitä kullankaivajan tilapäiset loraukset pilaa.

Lapin Kansa kyllä toi tasapuolisesti esille myös tilanteeseen paikan päällä tutustuneen Lapin ELY-keskuksen ympäristöinsinööri Tarmo Oikarisen näkemykset. Hänen mukaan ”Lemmenjoki ei ole pilalla kullankaivun aiheuttaman haitan vuoksi”, ”samentumisesta ei ole todettu koituvan välitöntä vaaraa ihmisten terveydelle tai välittömiä ja huomattavia haittavaikutuksia ympäristölle”, ”kaloille ei pitäisi koitua samentumasta merkittävää haittaa”, ”kaloja on havaittu myös sameissa vesissä eikä kalakuolemia alueella ole koskaan raportoitu”. Virkavastuullinen ympäristötarkastaja asetti naurettavat pilaamisväitteet oikeisiin mittasuhteisiin.

Koirat haukkuu, mutta karavaanit kulkevat

Sateista huolimatta kullankaivu on vahvassa vedossa. Kullankaivajien rankka työ saa arvostusta. Ollaan luonnon armoilla. Ison kirjan vanhempaa osaan perehtyneet ovat todenneet, että kullankaivua on tänä kesänä kohdanneet kaikki egyptiläisten aikoinaan koskevat vitsaukset paitsi heinäsirkat. Eikä edes muitakaan itikoita ole ollut haitaksi asti. Media on ottanut ilolla vastaan suuret hiput ja niiden löytäjät. Räksytystä on tullut vain yhdeltä medialta ja perusteettomat väitteet vain yhdeltä henkilöltä.

Vastuullista kullankaivua

Kullankaivajat pyrkivät tekemään parhaansa toimiakseen paitsi lakien ja lupien mukaisesti, myös muuten vastuullisesti. Lyhyen kaivukesän aikana on elantokin ansaittava. Suuri osa maailman huuhdontakullasta tuotetaan epäinhimillisissä olosuhteissa erityisesti Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Elohopean ja syanidin käyttö on yleistä, mikä vaarantaa ihmisten ja luonnon terveyden. Puhutaan verikullasta.

Lapin huuhdontakulta on ekokultaa. Yhä enemmän myös kullan yksityiskäyttäjät haluavat, että kulta on tuotettu ekologisesti kestävällä tavalla. Ei haluta kihla-, vihki- ja muihin sormuksiin, ranne-, korva- tai kaulakoruihin verikultaa. On käynnistetty projekti, jolla luodaan Lapin huuhdontakullalle sertifiointijärjestelmä, jonka avulla kullan ostaja voi olla vakuuttunut, että kulta on Lapin ekologisesti tuotettua huuhdontakultaa. Sertifioinnin avulla voidaan osoittaa kullan alkuperä löytäjää ja puroa myöten.

Sertifioinnin avulla Lapin huuhdontakullan arvostus nousee, mikä vaikuttaa myös koruhippujen ja sulatuskullan hintaa. Siitä hyötyy niin kullankaivaja kuin myös kultakorujen valmistaja ja myyjä. Myös matkailussa voidaan sitä hyödyntää. On harmilista, että nyt, kun huuhdontakullan arvostus ja kysyntä kasvaa, sen päätuottajien, Lemmenjoen konekaivajien työlle asetetaan esteitä. Vuosittaisesta huuhdontakullasta vähintään kaksi kolmasosaa tulee Lemmenjoen konekaivajilta.

Kullankaivaja Ami Telilä antoi 167 grammaisen hipun nimeksi ”Suomi 100 vuotta”. Se oli kunniakas teko maamme itsenäisyyden juhlavuoden kunnioittamiseksi. Alkuvuodesta Kultaseppien liitto luovutti Tasavallan presidentti-instituutiolle Lemmenjoen kullasta ja Luumäen beryllistä valmistetun kaulariipuksen. Nyt sitä käyttää Tasavallan presidentin puoliso, rouva Jenni Haukio. Lapin kullankaivajat ovat mukana isänmaamme juhlinnassa.

Kultaa ja kunniaa kullanhuuhdontakilpailuissa

Tankavaaran SM-kisat vietiin menestyksekkäästi läpi. Kisat olivat pitkästä aikaa muodollisesti taas Lapin Kullankaivajain Liiton järjestämät. Tankavaaran Kultakylällä, Kultamuseolla ja talkoolaisilla oli korvaamattoman tärkeä rooli. Liiton kesätoiminnanjohtaja Hannu Rajalle ja liiton hallituksen jäsenelle ja päätuomari Esko Oravalle suuri kiitos.

MM-kisoissa suomalaiset osallistujat toivat taas kultaa, hopeaa, pronssia ja kunniaa. Menestys luo omalta osaltaan painetta Tankavaara MM-kisoille vuonna 2019. Kun kerran ollaan parhaita kilpailijoita, myös MM-kisojen järjestelyjen oltava parhaat. Näin tulemme tekemään. Valmistelut ovat olleet jo pitkään käynnissä.

Lapeco rahastaa kullankaivajia häikäilemättömästi

Lemmenjoelle ovat venekuljetukset viime viikonvaihteesta alkaen kulkeneet, mutta tunturissa vielä lunta ja monet kaivumontut lumen alla ja roudassa. Ahkerimmat kaivajat ovat jo menneet ylös valmistelutöihin ja yli kevään olleet käymässä kylillä huoltoreissulla. Eteläisemmillä alueilla sentään on päästy jo töihin.

Lue lisää: Lapeco rahastaa kullankaivajia häikäilemättömästi

Kaivospiirien oikeustaistelu jatkuu

 

Eduskunnan talousvaliokunta ehdottaa, että valtioneuvosto ryhtyy valmistelemaan lainsäädäntöön muutoksia, jotka ovat tarpeen kaivoslain 182 §:n mukaisen kullankaivun kaivospiirien lakkauttamisen siirtymäajan pidentämiseksi siten, että lakkauttaminen ei johda niiden hyödyntämisen ennenaikaiseen lopettamiseen. Asiaa koskevan lakialoitteen teki kansanedustaja, Lapin Kullankaivajain Liiton jäsen Mikko Kärnä.

Lue lisää: Kaivospiirien oikeustaistelu jatkuu

Saamelaisten kansallispäivänä 06.02

 

Onnittelen teitä saamelaisia kansallispäivänne 6.2. johdosta. Toivotan menestystä arvokkaan kulttuurinne säilyttämisessä ja kehittämisessä. Kullankaivu, poronhoito, käsityöt ja muut saamelaiselinkeinot ovat virallisestikin eläneet rinnakkain kohta 150 vuotta.

Lue lisää: Saamelaisten kansallispäivänä 06.02

Vastine Saamelaiskäräjien valituksiin KHO:lle



Lapin Kullankaivajain Liiton kotisivuilla www.kullankaivajat.fi on julkaistu liiton avustuksella laadittu vastine Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) koskien Saamelaiskäräjien (käräjät) tekemää valitusta Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden (PS-HaO) päätöksestä, jossa todetaan Tukesin menetelleen kaivoslain mukaisesti myöntäessään kullanhuuhdontalupia.

Lue lisää: Vastine Saamelaiskäräjien valituksiin KHO:lle